Tulevaisuuskoulu vastaa: Ovatko robotit ja tekoäly uhka vai mahdollisuus tulevaisuuden työelämässä?

28.09.2018 | | Saara Takkinen

Tässä blogisarjassa pohdimme kysymyksiä liittyen tulevaisuuteen yhdessä Tulevaisuuskoulun asiantuntijoiden kanssa. Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää, mitä jos oma tai yhteinen tulevaisuus pelottaa tai mitä jos tulevaisuudessa työkaverina onkin robotti? Tässä toisessa blogissa pohdimme teknologian ja tekoälyn roolia tulevaisuuden työelämässä.

Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama vieraili eilen Suomessa Nordic Business Forum -tapahtumassa ja vangitsi tuhansien ihmisten huomion pohtiessaan maailman tilaa yhdessä haastattelijan, Skypen perustajan, Niklas Zennströmin kanssa. Obama mainitsi myös teknologian nopean kehityksen ja miten se uhkaa työpaikkoja. Jotta voimme valmistautua tulevaan, pysähdytään hetkeksi ja pohditaan onko teknologian kehitys uhka vai mahdollisuus tulevaisuuden työpaikkoja ajatellen?

Suhtaudu uudella tavalla muutokseen

Tulevaisuutta määrittäviä ominaispiirteitä ovat muutos ja epävarmuus. Perinteisesti nämä tekijät koetaan epämiellyttäviksi, mutta tulevaisuudessa meidän on opittava suhtautumaan niihin uudella tavalla. Muutoksen ja epävarmuuden kanssa voi oppia elämään ja ne voivat olla myös myönteisiä seikkoja, sillä niihin sisältyy aina myös mahdollisuuksia. Tulevaisuuden työelämässä korostuu kyky nähdä näitä mahdollisuuksia ja rohkeus tarttua niihin.

Otto: Työ ei katoa, mutta se muuttaa muotoaan. Vanhoja ammatteja katoaa, uusia syntyy ja nekin mitkä säilyvät, muuttavat muotoaan. Murroksen seurauksena globaalisti jopa 375 miljoonaa ihmistä joutuu etsimään kokonaan uudenlaisen ammatin vuoteen 2030 mennessä, kuten esimerkiksi konsulttiyhtiö McKinsey on arvioinut. Parhaan muutosturvan työn murroksessa tarjoaakin osaaminen, oppiminen ja koulutus. Siinä missä aiemmin koulutus oli kertainvestointi ihmisen työuran alkuvaiheessa, jatkuvasta ja elinikäisestä uuden oppimisesta tulee tulevaisuudessa välttämättömyys. Työstä tulee oppimista – ja poisoppimista.

Teija: Joka paikassa puhutaan nykyään nopeasta muutoksesta. Vaikka maailma muuttuukin tällä hetkellä kenties nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, kannattaa muistaa, että työ on aina muuttunut eikä työ tule katoamaan, vaikka se muuttaakin muotoaan. Työnteko voidaan nähdä myös olennaisena osana yhteiskuntien ja ihmisyyden perustaa. Vaikka muutos herättää usein pelokkuutta, ei työn muutoksesta kannata hätääntyä. Uskon, että ne ihmiset, jotka pystyvät uteliaina suhtautumaan uuteen, ja ottamaan rohkeasti uusia asioita haltuun, tulevat aina luovimaan työelämässä. Tärkeä kysymys onkin, miten löytää niitä mielekkäitä tehtäviä, jotka herättävät motivaation ja innostuksen uuden oppimiseen. Kaikkea ei silti tarvitse itse osata. Tässä jatkuvasti lisääntyvän datan maailmassa ei tarvitse olla kaikkien alojen ekspertti. Toimiminen yhdessä muiden kanssa, avun pyytäminen ja erilaisten osaamisalueiden yhdistäminen tulevat varmasti olemaan tärkeä juttu työelämässä.

Vievätkö koneet meidän työt?

Kyllä, tietyiltä aloilta voi loppua työt, jos koneet tekevät ne tehokkaammin. Tätä on kuitenkin tapahtunut jo pyörän keksimisestä ja teollistumisesta asti. Taas palataan työn historiaan, koko ajan ihmiset tekevät vähemmän puuduttavia, vaarallisia ja rutiininomaisia töitä (DDD: dirty, dangerous and demanding). Työn kehittyminen vapauttaa meille resursseja muihin asioihin. Toinen puhuttava kysymys on myös, että riittääkö ihmisille töitä näiden kaikkien muutosten keskellä.

Otto: Alkujaan arvioitiin, että jopa lähes puolet töistä olisivat vaarassa tulla automatisoiduiksi, mutta viime vuosina arviot ovat tulleet rajusti alaspäin. Tuoreen OECD:n raportin mukaan Suomessa 8 % työpaikoista on suuressa riskissä tulla automatisoiduksi – luku OECD-maiden pienin. On myös hyvä muistaa, että kaikkia töitä ei tulla automatisoimaan vaikka se olisikin teknisesti mahdollista. Arviot töiden katoamisesta eivät myöskään ota huomioon sitä, että samaan aikaan kun vanhoja töitä katoaa, uusia syntyy tilalle. Esimerkiksi konsulttiyhtiö McKinseyn ja Googlen syksyllä 2017 tekemän selvityksen mukaan tekoälyn ja automatisaation täysimääräinen hyödyntämisen seurauksena Suomesta katoaisi 330 000 työpaikkaa ja suoraan automatisaatioon liittyviä uusia työpaikkoja syntyisi 120 000. Lisäksi tuottavuuden kasvu loisi 240 000 uutta työpaikkaa. Nettotyöpaikkojen määrä kasvaisi siis 30 000:lla. Oleellista on joka tapauksessa ymmärtää, että vaikka muutokset ovatkin nopeita, työn murros ei tapahdu hetkessä. Se on pitkä prosessi, johon on mahdollisuus vaikuttaa. Lopulta tässä ja nyt tehtävät valinnat ja päätökset määrittelevät sen, kuinka paljon ja minkälaista työtä tulevaisuudessa on.

Teija: Vastakkainasettelun sijaan on mielestäni mielekkäämpää ajatella, mitä kone ja ihminen voivat tehdä yhdessä paremmin kuin erikseen, ja minkälaisia ovat niiden vahvuudet. Kun koneen laskentateho on huomattavan paljon tehokkaampi kuin ihmisaivojen tai kone pystyy työskentelemään ihmisille epäsuotuisissa olosuhteissa ympärivuorokautisesti, kannattaako meidän lähteä kilpailemaan näissä asioissa. Paljon kiehtovampaa on kysyä, miten voimme tehokkaammin ratkoa yhä suurempia ongelmia yhdessä koneiden kanssa, ja mitä koneen ja ihmisen yhteistyöstä voi syntyä, kun teknologiat kehittyvät entisestään. Koneiden tehdessä niille ominaiset työt, vapautuu jatkuvasti ihmisille enemmän mahdollisuuksia ja aikaa olla enemmän ihmisiä. On hyvä kysyä itseltään, mitkä ominaisuudet tekevät minusta juuri minut, eivätkä ole koneella korvattavia. Itselleni tulee mieleen tärkeitä asioita kuten luovuus, rakkaus, empatia ja innostuminen, joille toivottavasti tulevaisuuden työelämässä vapautuu vieläkin enemmän aikaa.

“Vievätkö koneet meidän työt?” on hyvin tyypillinen median nostama kysymys ja se nousee Tulevaisuuskoulun työssä esiin myös nuorilta. Tämä median luoma uhkakuva tunnistetaan hyvin. Muistetaan kuitenkin, että meillä on mahdollisuus suhtautua tulevaisuuteen valitsemallamme tavalla. Haluammeko katsoa vain historiaan vai katsoisimmeko avoimesti, kysyvästi ja uteliaasti tulevaisuuteen. Liian kevyesti mennään uhkakuva edellä – käännettäisiinkö jo uusi sivu tässä keskustelussa?

 

Tulevaisuuskoulu on kaiken ikäisille, mutta erityisesti lapsille ja nuorille sekä heidän kanssaan työskenteleville opettajille ja muille kasvattajille, tarkoitettu tutkimusmatka tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin perusteisiin. Tulevaisuuskoulun rehtorina toimii Otto Tähkäpää (VTM), joka on tulevaisuuden- ja historiantutkija, Ilpo Rybatzki (TaM) on Tulevaisuuskoulun ukulelisti, satuilija, kuvittaja sekä taidekasvattaja, ja Teija Peura (KM) innostava kasvatusalan ammattilainen, tulevaisuuskoulun opettaja ja pedagoginen asiantuntija, joka on kulkenut yli 10 000 kilometriä ympäri Suomea auttamassa nuoria heidän tulevaisuuttaan koskevissa kysymyksissä.

Saara Takkinen

Kommentit