Pääsykoerumbaa vai opintoihin keskittymistä?

23.04.2014 | Katariina Nuotio

Kuinka paljon energiaa käytät pääsykokeisiin?

Valmennuskurssien asiantuntijat arvioivat, että yliopistojen valintakokeen läpäiseminen vaatii noin 500 tunnin valmistautumisen. Miksi sitten kaikki, jotka käyttävät 500 tuntia, eivät silti pääse sisään? Ovatko toiset yksinkertaisesti lahjakkaampia kuin toiset? Menestyjät harjoittelevat paljon, mutta kaikki paljon harjoitelleet eivät kuitenkaan ole menesty. Mitä tämä tarkoittaa ja miten voit hyötyä siitä elämässä?

Geoff Colvin kertoo baseball-tähti Ted Williamsista, joka löi palloa niin pitkään, että hänen kätensä hiertyivät verelle. Golf-tähti Moe Norman puolestaan löi joka arkipäivä 800 harjoituslyöntiä ja pääsi uransa aikana yli 4 miljoonaan harjoituslyöntiin. Toistojen määrän tärkeys käy esiin menestyneiden urheilijoiden elämänkerroista. Joskus tehokas harjoittelu on jopa fyysisestikin tuskallista. Colvin arvioi, että olympiakullan voittava taitoluistelija joutuu uransa lyömään takapuolensa jäähän yli 20.000 kertaa!

Kuinka monta hyödyllistä tuntia sinä kulutat kirjastossa, kun voisit jo kerryttää opintopistesaldoasi HELBUSissa?

Mihin muuhun voisit käyttää tämän energian?

Entäpä jos kaikesta lukemisesta huolimatta en läpäise valintakoetta? Mitä se minusta kertoo? Tarkoittaako se sitä, että en pärjää kauppatieteen opinnoissa? Tai että en pärjää liike-elämässä? Turun yliopiston taloustieteen laitoksella selvitettiin miten hyvin vuoden 2007 valintakoe ennusti opiskelijan opintomenestystä. Tulokset olivat todella yllättäviä. Pääsykoemenestyksellä ei ollut tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota sen paremmin opintojen suoritusvauhtiin kuin opintojen arvosanoihinkaan. Toisin sanoen se, että ei menestynyt pääsykokeessa, ei kertonut myöhemmästä opintomenestyksestä mitään.

Uskon, että pääsykoe ennustaa vielä heikommin hakijan kykyä toimia liike-elämässä. Mainitsen vain esimerkkeinä Richard Bransonin ja Steve Jobsin, jotka lukihäiriöisinä tuskin olisivat läpäisseet nykyisen kaltaista pääsykoetta, ja silti he kuuluvat maailman parhaimpiin liikkeenjohtajiin.

Näistä syistä meillä HELBUSissa ei ole valintakoetta, vaan otamme mielellämme opiskelijaksi ne, joiden uskomme sitoutuvan suorittamaan kauppatieteen kandidaatinopintonsa valmiiksi 2-3 vuodessa. Arvioimme tätä viidellä esseekysymyksellä, joihin hakija vastaa hakulomakkeessa, sekä haastattelulla.

Mitä jos käyttäisitkin kaiken motivaatiosi suoraan opiskeluun?

Hakemalla nyt myös HELBUSiin pääset aloittamaan opintosi syyskuussa. Opiskelet kaksi ensimmäistä vuotta Suomessa ja kolmannen vuoden jossain yli neljästäkymmenestä englantilaisesta jatkoyliopistosta. (Kolmannen vuoden voi suorittaa myös Suomesta etäopintoina.)

HELBUSissa on opetusta myös kesälukukausina ja nopeimmillaan saat kandidaatintutkintoa vastaavan Bachelor of Arts in Business tutkinnon kahdessa vuodessa. Voit siis halutessasi hakea suomalaiseen tai ulkomaiseen maisterinohjelman jo kahden vuoden päästä! Tällä tavoin urakehityksesi aikaistuminen kattaa lukukausimaksuun tekemäsi sijoituksen.

Toivotan sinulle tsemppiä aloittamasi pyrkimisurakan loppuunsaattamiseen! Samalla kannustan tutustumaan HELBUSin tarjontaan ja pohtimaan voisiko menestystarinasi alkaa nopeammin?

Ystävällisesti,

Kari

Katariina Nuotio

Kommentit

Vastaa