Hymy auttaa myös Leijonan luolassa

Käyttäytymistieteilijä ja menestyskirjailija Vanessa van Edwards kertoo projektista, jossa amerikkalaiset tutkijat tarkkailivat lukiolaisia selvittääkseen mikä oikeasti tekee joistakin nuoresta suositun muiden oppilaiden keskuudessa. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että suosituimpia oppilaita olivat ne, jotka hymyilivät useimmille toisille oppilaille. Ja toinen selittävät tekijä oli, että suosituimmat oppilaat pitivät itse suurimmasta määrästä muita oppilaita. Eli mitä useammasta ihmisestä itse pidät, sitä useampi pitää sinusta. Van Edwards kehottaakin miettimään, miten voit löytää tapoja pitää enemmän muista ihmisistä.

Samat keinot toimivat myös Leijonan luolassa

Entä miten Leijonan luola TV sarja (tai oikeastaan sen amerikkalainen esikuva The Shark Tank) liittyy tähän? Leijonan luolassa start-up yrittäjät esittelevät liikeideoitaan pääomasijoittajille. Vanessa van Edwardsin yritys Science of People analysoi tv-sarjan kaikki 497 pitchiä nähdäkseen selittäisikö yrittäjien käyttäytyminen jollain tavoin heidän onnistumistaan rahoituksen keräämisessä. Ja selittipä hyvinkin.

Tuloksena selvisi, että kun yrittäjät sisään astuessaan hymyilivät, nyökkäsivät ja ottivat katsekontaktin yhteen tai kahteen sijoittajaan, niin usein juuri nämä sijoittajat lähtivät hankkeeseen mukaan tai olivat ainakin viimeisiä, jotka ilmoittivat jättävänsä tilaisuuden väliin.

Van Edwardsin mukaan hymy ja nyökkäys viestittävät vastapuolelle: Näen sinut, kuulen sinua, olet ystäväni.

TED talkin onnistuminen ratkeaa jo ennen kuin puhuja ehtii sanoa mitään

Vielä hurjemmalta kuulostaa van Edwardsin tutkimustulos TED talkien suosiosta. Science of People rekrytoi 760 ihmistä katsomaan TED talkeja ja arvioimaan puhujien karismaa, älykkyyttä ja luotettavuutta.

Tutkimuksen tuloksena oli, että bodylanguage ratkaisee koko pelin. Koe tehtiin siten, että puolet katsojista katsoi TED talkit äänet päällä ja toinen puoli katsoi samat esitykset ilman ääniä nähden vain kuvan. Silti kumpikin ryhmä antoi esityksille samanlaiset arviot. Eli se mitä puhuttiin ei vaikuttanut lainkaan puhujan karismaan, uskottavuuteen tai siihen, miten älykkäänä häntä pidettiin.

Van Edwardsin ryhmä laski myös, montako käsielettä puhujat tekivät esityksen aikana. Suosituimmat TED talkit olivat saaneet 7.360.000 katselukertaa ja niiden puhujat tekivät keskimäärin 465 käsielettä esityksen aikana. Vastaavasti vähiten suositut TED talkit olivat saaneet vain 124.000 katselukertaa. Niiden esiintyjät tekivät keskimäärin 272 käsielettä esityksen aikana. Eli mitä useampi käsiele esityksen aikana, sitä paremmat arvioinnit esitys saa.

Hymyllä oli myös TED talkeissa suuri merkitys. Mitä pidemmän ajan puhuja hymyili, sitä älykkäämmäksi hänet arvioitiin.

Ensivaikutelmalla todella on merkitystä

Kaikkein hämmästyttävin van Edwardsin tutkimustuloksista oli koe, jossa katsojat jaettiin kahteen ryhmään. Yhdelle ryhmälle näytettiin vain seitsemän ensimmäistä sekuntia TED talk videosta ja toiselle ryhmälle näytettiin koko video. Molemmat ryhmät antoivat esiintyjälle samanlaiset arviot karismasta, uskottavuudesta ja älykkyydestä.

Van Edwardsin tutkimusten valossa ei siis ole niinkään tärkeää mitä sanoo kuin miten sen sanoo. Sen sijaan, että käyttää paljonkin aikaa puheen asiasisällön valmistelemiseen kannattaisi ehkä panostaa itse esiintymisen harjoitteluun.

Vaikka tulokset ovat hätkähdyttäviä, tuntuu silti siltä, että meillä ihmisillä on sittenkin vielä toivoa. Elämässä menestyy olemalla toisille ystävällinen!