HELBUSin tarina

“Emme jätä asioita tekemättä vain siksi, ettei niitä ole tehty aiemmin.”

 

Tarina alkaa Malesian Kuala Lumpurista

HELBUS Helsinki School of Business syntyi Kari ja Veikko Jääskeläisen ideasta oikeastaan jo vuonna 2002. Veikko jäi tuolloin eläkkeelle Helsingin kauppakorkeakoulusta (nykyisin osa Aalto-yliopistoa), jossa hän oli toiminut mm. rehtorina. Veikko oli perustanut Helsingin kauppakorkeakoululle opiskelijavaihtokohteen Malesian Kuala Lumpuriin, koska noihin aikoihin kaikille Aasiaan haluaville suomalaisopiskelijoille ei ollut tarjolla riittävästi vaihtopaikkoja. Malesian ohjelma oli sellainen, että sinne pääsivät kaikki halukkaat lukukausimaksua vastaan.

Kun Veikko jäi eläkkeelle, kävi ilmi, että Helsingin kauppakorkeakoulussa ei ollut enää halua jatkaa Malesian ohjelma ylläpitämistä ja sitä oltiin lopettamassa. Tässä vaiheessa Kari ja Veikko tarjoutuivat ottamaan ohjelman vastatakseen ja perustivat sitä varten yhtiön.

Osoittautui, että Karin ja Veikon taustat olivat aika hyvät juuri tähän hankkeeseen. Veikko oli uransa aikana valittu kolmeenkin eri professuuriin, joihinkin avoimen haun kautta, toisiin kutsuttuna. Hän oli myös Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisen keskuksen ensimmäinen johtaja ja perusti kauppakorkeakouluun ensimmäiset englanninkieliset ohjelmat (B.Sc. ja MBA, eMBA). Uransa loppuajan hän toimi myös kauppakorkeakoulun rehtorina. Kari taas oli toiminut tuossa vaiheessa yrittäjänä jo kymmenen vuotta. Heissä yhdistyi sopivasti vahva akateeminen osaaminen ja start-up mentaliteetti.

Vaihtolukukaudesta kokonaiseen tutkintoon

Kymmenisen vuotta myöhemmin kun Malesiassa oli tarjottu jo pitkään lukukauden mittaista vaihto-ohjelmaa, heräsi ajatus, että samalla periaatteella voisi yhtä hyvin tarjota kokonaista tutkintoa. Tarve kauppakorkeakoulutuksen lisäpaikoille oli jo silloin ilmeinen: Helsingin kauppakorkeakouluun (nykyisin osa Aalto-yliopistoa) haki vuosittain noin 3000 nuorta ja vain noin 400 tuli valituksi.

Tuo nykyisinkin vallitseva epäsuhta hakijoiden ja tarjolla olevien paikkojen määrässä aiheuttaa monenlaisia ongelmia sekä opiskelupaikkaa hakeville nuorille että koko yhteiskunnalle. Harva opiskelija pääsee sisään ensimmäisellä yrittämällä ja työuran alku viivästyy tarpeettomasti. Tästä seuraava taloudellinen kustannus nuorelle on valtava. Yksi välivuosi maksaa nuorelle menetettynä nettopalkkana yli 30.000 euroa. Eli välivuosi tulee kalliimmaksi kuin koko maksullisen kandidaatintutkinnon kaikki lukukausimaksut yhteensä.

Ehkä vielä suurempi ongelma on se isku minkä opiskelijavalinnassa hylätyksi tuleminen henkilössä aiheuttaa. Moni hylätyksi tullut saattaa jopa erehtyä luulemaan, että pääsykoe mittaisi soveltuvuutta ja että heistä ei ehkä ole koko alalle. Ja täysin turhaan. Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kauppakorkeakoulujen pääsykoe ei ennusta edes opiskelumenestystä, saati sitten kykyä toimia ekonomin ammatissa. Pääsykoemenestyksen korrelaatio opintojen nopeuteen ja arvosanoihin oli tutkimuksen mukaan nolla. Pääsykoe ei siis ennusta lainkaan kykyä opiskella.

Kohtaloaan ei kannata jättää muiden käsiin

Yksi HELBUSin tärkeimmistä tavoitteista onkin herättää nuoret siihen, että omaa kohtaloaan ei kannata jättää toimimattoman pääsykoejärjestelmän varaan. Mielestämme kaikilla tulisi olla oikeus aloittaa opiskelut ja jokainen, joka on valmis panostamaan opintoihinsa, voisi myös valmistua. Tämä onkin monessa Euroopan maassa yleinen malli.

Yhteiskunnan tasolla ongelmana on järkyttävä määrä hukkaan heitettyjä henkilötyövuosia. Suomalaisista valtionyliopistoista valmistutaan maistereiksi keskimäärin 29 vuotiaina, kun yliopistokoulutus olisi teknisesti mahdollista järjestää niin, että opiskelijat valmistuvat maistereiksi jo 22 vuotiaina. Akateemisesti koulutettavan henkilön työurasta menee jopa seitsemän työskentelyvuotta hukkaan. Paljon puhuttu valtiontalouden kestävyysvaje johtuu juuri siitä, että nyt liian suuri osa työikäisestä työvoimasta on poissa työmarkkinoilta. Liian hidas opintoputki on yksi merkittävä syy tähän.

Urakehitys voi nopeutua 5-7 vuotta

Yksilön kannalta aikaisempi valmistuminen vaikuttaa ratkaisevasti myös urakehitykseen. HELBUSin kautta voi valmistua niin monta vuotta aikaisemmin, että opiskelija saattaa olla jo esimiesasemassa verrattuna tehtävään, jossa hän aloittaisi valmistuttuaan perinteistä opiskelureittiä pitkin.

Olemme HELBUSissa myös vankkumattomia tasa-arvon kannattaja. Jotkut ajattelevat, että maksullinen yliopistokoulutus johtaisi siihen, että vain rikkaat voivat opiskella. Yllättäen itseasiassa juuri ilmainen koulutus johtaakin tällaiseen eriarvoisuuteen. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan esimerkiksi lääketieteelliseen pääsee kymmenen kertaa todennäköisemmin sellainen nuori, jonka vanhemmilla on akateeminen koulutus verrattuna nuoreen, jonka vanhemmat eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa. Arkkitehtiosastolla ero on jopa kolmetoistakertainen. Eli vaikka valtion yliopistojen koulutus on ilmaista, vähäosaiset eivät silti välttämättä pääse niihin opiskelemaan. Opintotukien ja opintolainojen avulla HELBUSin koulutus on avoinna kaikille kansanosille.

Nuoren koulutukseen investointi on erittäin kannattava sijoitus

Investointi omaan tutkintoon on yksi parhaita sijoituksia mitä suomalainen nuori voi tehdä. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan henkilö, joka suorittaa yliopistotutkinnon, tienaa uransa aikana noin 500.000 euroa enemmän nettopalkkaa verrattuna tilanteeseen, jossa hän ei olisi opiskellut. HELBUSista valmistuneet työllistyvätkin erinomaisesti. HELBUS alumneja työskentelee suurimmissa pankeissa, vakuutusyhtiöissä, konsulttitaloissa, teollisuudessa sekä lukuisissa pk-yrityksissä Suomessa ja ulkomailla.

Kansainvälisyys kulmakivenä

Yksi osa HELBUSin missiota on valmentaa opiskelijamme kansainväliseen työympäristöön. Tähän päästään tarjoamalla alunalkaenkin kansainvälistä englantilaista tutkintoa, jossa opetuskielenä on englanti. Lisäksi huolehdimme määrätietoisesti henkilökunnan diversiteetistä. HELBUSin 27 työntekijää edustavat 17 eri kansallisuutta. Vierailevat professorimme ovat tyypillisesti professoreja tai lehtoreita oman maansa yliopistoissa. Opiskelijat pitävät juuri kansainvälisyyttä yhtenä tärkeimmistä syistä hakea HELBUSiin.

Menestys perustuu ihmisiin

HELBUSilla on ollut onnea myös hyvän henkilökunnan löytämisessä. Opiskelijat arvostavat opettajien ja henkilökunnan avuliaisuutta ja helppoa lähestyttävyyttä. Opiskelijoiden tyytyväisyyttä kuvastaa se, että jo kolmestatoista perheestä on osallistunut useampi kuin yksi opiskelija. Tämä näkyy myös kasvuna. Tätä kirjoittaessa 2019 HELBUS toimii nyt kahdeksatta vuotta ja opiskelijamäärämme on kasvanut jokaisena toimintavuotenamme.

HELBUSin missio

Tarjoamme väylän kansainväliseen uraan liike-elämässä.