Aiemman vai alemman tason työtehtäviin?

Kannattaako työttömyyden yllättäessä odotella saman tasoista paikkaa vai olisiko järkevämpää ottaa vastaan pykälää alemman tason tehtävä?

Suorahaun asiantuntijoiden 6 vastausta

Kun henkilö jää työttömäksi, nousee usein esiin taktinen kysymys: Hakeako vain aiemman tehtävänimikkeen tasoisia töitä vai hakisiko myös hieman alemman tason tehtäviä?

Saman tason tehtävien hakemista perustellaan ehkä sillä, että ura ottaisi takapakkia, jos hätäpäissään menee ottamaan vastaan alemman tason tehtäviä. Toisaalta alemman tason tehtävien hakemista taas perustellaan sillä, että paikkoja saattaa olla tarjolla enemmän ja työllistyminen on siksi todennäköisempää.

Halusin kuulla mitä mieltä alan asiantuntijat ovat kysymyksestä ja keskustelin aiheesta muutaman Suomessa toimivan suuren suorahakuyrityksen edustajan kanssa. Käytännössä kaikki suosittelivat ainakin alemman tason tehtävien vakavaa harkitsemista.

1 ) ”Se, että pitäisi aina päästä saman tasoiseen tai parempaan hommaan on enemmän perinteinen käsitys urakehityksestä. Ihminen joutuu kuitenkin valitsemaan käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Jos jäät työttömäksi vaikka pörssiyhtiön toimitusjohtajan tehtävästä, niin jo johtuen vapaana olevien paikkojen määrästä on monesti täysin epärealistista olettaa pääsevänsä samalle tasolle heti uudestaan.”

Alemman tason tehtäviä suositeltiin myös jo ihan psykologisista syistä:

2) ”Ainahan on helpompi hakea töitä silloin kun on jo töissä. Paineet ovat silloin pienemmät.”

CV:hen ei myöskään kannattaisi antaa syntyä liian pitkää aukkoa.

3) ”Jos henkilö on kotona puoli vuotta tai vuoden, niin siihen löytyy kaikenlaisia hyväksyttäviä syitä. Mutta jos tauko käy kahden vuoden mittaiseksi, se alkaa herättää kysymyksiä. Pidän myös erikoisena sitä, että joku tiettyyn ammattiin valmistunut odottaa kotona työttömyyskorvauksella sitä koulutusta vastaavaa tehtävää.”

Työn ottaminen vastaan toimii myös ponnistuslautana.

4) ”Jos suostuu ottamaan vastaan jonkin vähän vaatimattomamman tehtävän, niin yleensähän se johtaa sitten parempiin hommiin.”

Kaikkea ei voi myöskään päätellä tehtävänimikkeestä. Myönteistä urakehitystä on myös sellainen, että siirtyy esimerkiksi liiketoimintajohtajaksi vetämään suurempaa yksikköä kuin missä aiemmin oli toimitusjohtajana.

Vastaajat korostivat myös, että mielekkäitä tapoja jatkaa uraa on monenlaisia. Voi auttaa start-uppeja, ryhtyä konsultiksi, tarjoutua hallituksen jäseneksi tai mennä vaikkapa vuoden mittaiseen pestiin interim manageriksi. Opiskelu ja itsensä kehittäminen ovat myös hyviä vaihtoehtoja.

Alemman tason tehtävän myönnetään kyllä voivan vaikuttaa jatkomahdollisuuksiin.

5) ”Se mitä tällä hetkellä teet on kuitenkin jollain tavalla referenssipiste. Ei välttämättä meidän yhtiössä, mutta monelle joka rekrytoi.”

Lopputuntumaksi haastattelukierroksesta jäi, että aktiivisuus ja omien motiivien tutkiminen kannattavat joka tapauksessa.

6) ”Koko ajan kannattaa olla aktiivinen markkinalla ja tutkia kaikki vastaantulevat vaihtoehdot kunnolla. Tärkeintä olisi olla itse varma siitä, että käyttää aikansa mielekkäästi ja kehittävästi. Yleensä uudet polut tuppaavat löytymään sitä kautta.”

Kari Jääskeläinen, toimitusjohtaja

HELBUS Helsinki School of Business

PS. Jos koet olevasi siirtymävaiheessa urallasi, opinnot voivat auttaa sinua löytämään uusia polkuja.

HELBUSin MBA-opiskelijat kertovat omista kokemuksistaan täällä >>

Tietoa hakemisesta MBA-ohjelmaan löydät täältä >>